|
Post by Kariina on Mar 9, 2015 13:11:42 GMT
Tällä koulutunnilla perehdytään enimmäkseen ratsastajan istunnan yksityiskohtiin.
Opettaja: Kariina Tehtävä: Aluksi pientä jumppailua, sitten eri tehtäviä joihin sisältyy pohkeenväistöjä, kokeillaan laukanvaihtoja (puomin kanssa halutessaan)
Maksu: Tarina/piirros Maksettava viimeistään: 30.3.2015
Tunnille mahtuu max. 4!
Osallistujat: - Jonna - Raisu ✔ - Augusta - Veikko ✔ - Rosanna - Hye ✔ - Saara - Kölli ✔
Pohja: Tunnilla tapahtui jotain hyvin kummallista. Aukesivatko ovet kesken pohkeenväistöjen? Olivatko kaikki hevoset säikkyinä koko tunnin? Vaihtoiko hevosesi laukan kunnolla? Kerro tarinan tai piirroksen muodossa mitä kummallista tunnilla tapahtui.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 9, 2015 19:27:59 GMT
Me voitais Raisun kaa tulla.
|
|
Augusta
Uusi tulokas
Veikon omistaja :)
Posts: 11
|
Post by Augusta on Mar 11, 2015 18:09:37 GMT
Mie ja Veikko voitaisiin myös osallistua
|
|
|
Post by Rosanna on Mar 12, 2015 17:12:46 GMT
Rosanna - Hyeon W
|
|
|
Post by Kariina on Mar 15, 2015 6:57:35 GMT
Yksi mahtuisi vielä!
|
|
Saara
Tuttu näky
Posts: 47
|
Post by Saara on Mar 16, 2015 13:43:56 GMT
Voinko Köllin kanssa tulla? Viville kuvaa tulossa tällä viikolla
|
|
|
Post by Kariina on Mar 17, 2015 15:55:59 GMT
Juu voitte! Ja tunnin "pohja" on tullut!
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Mar 21, 2015 13:10:12 GMT
Kävellä köpöttelimme uraa pitkin kolmen muun ratsukon kanssa ja odotimme, että Kariina saapuisi paikalle. Raisu vaikutti virkeältä ja halukkaalta työskentelemään ja pääsimmekin aloittelemaan työt Kariinan tullessa paikalle. Aluksi jumppailimme, itse keskityin siihen että Raisu asettui hyvin. Vasempaan kaikki sujui hyvin, mutta oikeaan Raisu tuntui oudolta.. Tai no, ei oudolta. Raisu vain purnasi vastaan oikealta puolelta, ehkä sitä häiristi pari päivää sitten jynssääieni suitsien haju. Oli mikä oli, yritin keskittyä tuntiin ja saada oikeankin puolen avut läpi.
Pohkeenväistöt sujui kivasti. Missään vaiheessa ei ilmennyt katastrofaalisia ongelmia, ainoastaan oikea puoli tahtoi vieläkin teettää tappelua Raisun kanssa. Raipalla kun muistutteli, alkoi jo vähän paremmin sujua - onneksi. Teimme väistöjä molempiin suuntiin ja lopuksi Kariina kertoi meidän harjoittelevan laukanvaihtoja. Hän kysyi, halusiko joku puomin tehtävää varten. Itse halusin puomin avuksi, koska olimme tätä asiaa niin vähän treenanneet.
Laukka nousi hyvin, samoin matka puomille. Ihme kyllä myös vaihto tuli aivan oikeaoppisesti! Asetusta vaihtaessani ei sitten enää mennytkään niin hyvin... Ilmeisesti pitäisi aina varusteiden putsauksen jälkeen tarkistaa kaikki, sillä koko tunnin oikean puolen ohja oli ollut lähes irtoamassa kuolaimesta. Nyt se sitten irtoisikin ja Raisukos villiintyi siitä. Se lähti villisti laukkaamaan ympäri maneesia, mutta onneksi sain ruunani parin kiekan jälkeen hallintaan. Ei siinä auttanut kuin laittaa ohja uudelleen ja paremmin kiinni, sekä jatkaa tehtävää. Loppu tunti sujui onneksi ongelmitta - mitä nyt aina laukanvaihdon jälkeen Raisu lähti spurtilla kulmaan..
kiitos tunnista! (:
|
|
Saara
Tuttu näky
Posts: 47
|
Post by Saara on Mar 21, 2015 17:02:37 GMT
Oli vuorossa ensimmäinen ratsastuskerta Piettiössä, niin minulla kuin Köllilläkin. Vivi oli saanut hepulin Köllin lähdettyä, joten vein sen tarhaan, jotta se jotenkin tajuaisi, ettei Köllille tehdä mitään. Jo tunnin alussa tunsin Köllin jännityneisyyden. Olihan paikka uusi ja vieraat hevoset mulkoilivat eikä Viviä näkynyt. Taputtelin Kölliä kaulalle ja annoin sen jäädä katsomaan pelottavia juttuja. Alkuverkassa poni alkoi jo rentoutua. Edes läpättävä satulahuopa ei näyttänyt sitä häiritsevän, vaan poni jätti punaisen satulahuovan omaan arvoonsa ja jatkoi keskittyneesti ravaamista. Toiseen suuntaan kaikki asiat olivatkin paljon pelottavampia ja sain pitää raipan aktiivisesti käytössä, jotta äkkipysähdyksiltä säästyttäisiin. Pitkillä sivuilla Kölli päätti lopulta kaasuttaa, jotta pelottavat esineet/asiat jäisivät nopeasti taakse. "Hidasta kevennystä äläkä anna sen Köllin kaahottaa tuolla lailla! Ota seuraavasta nupikasta niistä ohjista kiinni." kuului ohjeet kentän keskeltä. Tiukkasin ohjia, hidastin kevennystä ja levensin hieman kättä. Ja ping! Poni oli muodossa. Verkkojen jälkeen aloimme tehdä pohkeenväistöä ja sain hieman herätellä Kölliä, että "Hei, tää oli tää juttu!". Lopulta ponilla välähti ja se ymmärsi mitä tehtiin. Alkoi tulla semmoista pohkeenväistöä että GP-tasonkin hevoset kalpenivat pikku ruunapojusen rinnalla. "Ei ehkä ihan niin jyrkkää tarvi tehä, mutta muuten loistavaa!" Kariina kehui. Pohkeenväistöjen jälkeen oli vuorossa laukanvaihtoja. Itse en puomia pyytänyt, sillä täti aina jaksoi marmattaa "Miksi helkutissa sinä sen puomin otit?! Pakkohan sitä on opittava menemään ilman puomia!". Näimpä olin oikeastaan saanut Köllin menemään laukanvaihdot kivasti ja olin oikeastaan kiitollinen tädilleni. Mutta sitä ei hänelle tarvitsisi kertoa. Täti kun on aina tottunut olemaan oikeassa. Yhtäkkiä Pieni shettis (mikä sen nimi nyt olikaan) lähti kiitolaukkaan ja tästäkös Kölli innostui. Alkoi jo perse lentää ja minulla oli täysi työ pidellä poni aisoissa. "Rauhoituppa jo! Hei urpo! Kuulitsä?" huutelin ruunalle, joka oli päättänyt lopuksi sinkaista kiitolaukkaan. Pienen episodin jälkeen hevoset ja ponit rauhoittuivat ja näimpä ollen saimme jatkaa tehtävää. Lopputunnista laukanvaihdot eivät menneet ihan niin hyvin, sillä Kölli vilkuili koko ajan sitä pientä shettistä, kuin ajatellen: "Milloin seuraava spurtti?". Kiitos tunnista
|
|
|
Post by Rosanna on Mar 21, 2015 19:42:55 GMT
Nakkasin satulan Hyen selkään ja asettelin sen paikalleen. Ponitammani seisoi kiltisti paikallaan sen aikaa, kun satulan kanssa hääräsin. Kun aloin kiristää satulavyötä, muuttui tamman naama aivan norsunvi****e. Muutamaan otteeseen neiti nirppanokka yrittikin haukata palaa karsinasta, mutta ärähtämisen jälkeen ei poni enää mitään raaskinut tehdä. Kun saatiin kaikki valmiiksi, ja ponini napitti karsinassa silmät pyöreänä - juuri sen näköisenä, että onko mun pakko tulla. Nappaan ohjat kuitenkin käteeni ja lähden taluttamaan ehkä hieman halutonta ponia kohti maneesia. Nähdessään - tai tajutessaan - minne olemme menossa, alkoi ponikin virkeentyä, ja se varmaankin luuli, että olemme menossa maneesiin hyppäämään, kun siellä olin hypännyt enimmäkseen. Kiristettyäni vyön, ja kavuttuani Hyen selkään, painan pohkeeni hellästi tämän kylkiin ja suuntaamme kohti uraa. Alkukäynnit sujuvat tuikitavallisesti, eikä tapahdu mitään poikkeavaa. Alkuverryttelyt menevät osaltamme hyvin, eikä Hye pistä oikeastaan missään vastaan. Tamma on todella letkeä, sekä hyvä ratsastaa jokaisessa askellajissa. Väistöissä tammalla on ehkä hieman kiire, josta saankin huomautuksia. Koetan pidättää tammaa, jotta väistöt onnistuisivat paremmin. Laukanvaihdoista Hye saa tulta hännän alle, ja vaihtaakin muutamaan otteeseen pukkirodeon kautta. Purettuaan energiaa Hye kuitenkin jaksaa rauhoittua. Loppuverryttelyksi teemme paljon taivutuksia ja kiemuroita. Hye on rauhoittunut todella paljon, ja onkin loppuun hieman laiska. Loppukäyntien aikana maneesin ovet aukeavat, ja sisään astuu hieman epäröiden henkilö. En kunnolla näe, kuka tulokas oli. "Anteeksi, tilasiko täällä joku pitsaa?" kuuluu tulijan hieman epäilevä ääni. "Joo! Minä," Jennie vastaa maneesin katsomosta. Tyttö kaivaa rahat taskustaan, ja maksaa pitsan. Lähetti toivottaa mukavaa päivänjatkoa, ja lähtee hämillään pois. Kaikki maneesissa olevat repeävät nauruun Jennien alkaessa mutustaa pitsaansa. Kiitos pitsan täytteisestä tunnista!
|
|